Hankintalain muutokset 2026 – tärkeimmät uudistukset
Suomen hankintalaki uudistui 18.6.2026 ja muutos vaikuttaa merkittävästi sekä hankintayksiköiden valmistelutyöhön että tarjoajien kilpailuasetelmaan. Uudistuksen tavoitteena on lisätä avointa kilpailua, parantaa markkinoiden toimivuutta ja vahvistaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Osa uudistuksista sovelletaan heti, ja osa tulee voimaan vasta siirtymäaikojen jälkeen.
Markkinakartoitus pakolliseksi yli 10 miljoonan hankinnoissa
Yksi merkittävimmistä uudistuksista koskee hankintoja, joiden arvioitu arvo (ilman arvonlisäveroa) ylittää 10 miljoonaa euroa. Ennen hankintamenettelyn käynnistämistä hankintayksikön on tehtävä joko markkinakartoitus tai arvioitava hankintamallin soveltuvuus. Aiemmin markkinakartoitukset ja hankintamallin arvioinnit olivat vapaaehtoisia, ja niitä käytettiin satunnaisesti. Hankintayksiköiden on nyt dokumentoitava, että jokin näistä toimenpiteistä on toteutettu ennen hankintamenettelyn käynnistämistä.
Markkinakartoitus tai markkinavuoropuhelu tarkoittaa, että hankintayksikkö kerää järjestelmällisesti tietoa markkinoista ennen hankinnan toteuttamista. Tämä voi tapahtua tapaamisten, kyselyjen, webinaarien tai kirjallisten tietopyyntöjen kautta mahdollisilta toimittajilta. Tavoitteena on auttaa hankintayksikköä ymmärtämään markkinoiden tarjontaa, saatavilla olevia ratkaisuja sekä vaatimusten muotoilua parhaan mahdollisen kilpailun saavuttamiseksi.
Hankinnan jakaminen osiin – uusi velvoite EU-hankinnoissa
Markkinakartoitusten lisäksi uudistus asettaa uusia vaatimuksia hankintojen rakenteelle. Hallitus ehdottaa hankintayksiköille pääsääntöistä velvollisuutta jakaa EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat tarkoituksenmukaisiin osiin. Hankintayksikön on aktiivisesti perusteltava päätöksensä olla jakamatta hankintaa osiin. Perustellut syyt sekä jakamiseen liittyvät riskit muodostavat kuitenkin poikkeusperusteita, eikä velvollisuus koske puitejärjestelyjen sisäisiä hankintoja.
Tämä muutos tulee voimaan 1.10.2026, joten hankintayksiköiden kannattaa jo nyt rakentaa sisäiset perustelupohjat ja arviointimallit valmiiksi. Muutoksen taustalla on pyrkimys helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistumista suuriin hankintoihin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kapeille erikoisaloille erikoistuneilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet voittaa osia suurista sopimuksista ilman, että niiden tarvitsee hallita koko hankintakokonaisuutta. Mahdollistamalla pk-yritysten laajemman osallistumisen hankintayksiköt voivat monipuolistaa toimittajakantaansa, vähentää riippuvuutta suuriin yksittäisiin toimittajiin ja mahdollisesti saavuttaa parempaa hyötyä sopimusten elinkaaren aikana.
Yhden tarjouksen sääntö: milloin hankinta on kilpailutettava uudelleen?
Jos hankintayksikkö saa vain yhden tarjouksen EU-kynnysarvot ylittävässä avoimessa hankintamenettelyssä, hankinta on lähtökohtaisesti keskeytettävä ja toteutettava uudelleen. Velvoite tulee voimaan 1.10.2026. Uudelleenkilpailutusvelvoitetta ei kuitenkaan sovelleta, jos hankintayksikkö on tehnyt markkinakartoituksen tai jos hankinta on jaettu osiin.
Velvoitteesta voidaan poiketa myös erityisen painavista syistä, esimerkiksi jos hankinnan kohde on poikkeuksellisen monimutkainen tai jos sopivia toimittajia on rajallinen määrä markkinoilla. Hankintayksikön on järjestettävä uusi tarjouskilpailu vain kerran.
Eurooppalaisesta näkökulmasta uudelleenkilpailutusvaatimus on verrattain harvinainen ja juontuu riskeistä, joita syntyy vain yhden toimittajan jättäessä tarjouksen. Vaatimuksella varmistetaan, että hankinnassa toteutuu todellinen kilpailu. Hankintayksiköille tämä voi merkitä pidempiä määräaikoja ja jossain määrin lisätyötä.
10 prosentin sääntö sidosyksikköhankinnoissa
Uusi laki tiukentaa myös edellytyksiä sille, milloin yhtiö voidaan katsoa ns. in-house-yhtiöksi eli sidosyksiköksi. Jatkossa hankintayksikön on omistettava vähintään 10 prosenttia yhtiömuotoisesta sidosyksiköstä, jotta hankintoja voidaan tehdä siltä ilman kilpailutusta. TEM:n mukaan tavoitteena on lisätä reilua kilpailua ja ehkäistä omistuksen pirstoutumista hyvin pieniin osuuksiin.
Tämä muutos astuu voimaan 1.7.2027, ja olemassa olevia sidosyksiköitä voidaan hyödyntää siirtymäajan puitteissa 30.6.2027 saakka. Uudistus avaa merkittäviä mahdollisuuksia toimittajille, sillä monet aiemmin sidosyksikköinä toteutetut hankinnat tulevat markkinoille kilpailutettaviksi. Suurimmat muutokset näkyvät muun muassa ruokahuolto-, siivous- ja puhtaanapitopalveluissa sekä ICT-palveluissa. Samalla kunnat katsovat menettävänsä volyymietuja ja asiantuntemusta, mikä aiheuttaa jännitteitä.
Mitä tehdä nyt
Hankintayksiköiden kannattaa päivittää hankintaohjeet, tarkistaa prosessit ja varmistaa, että valmisteluvaiheen dokumentointi kestää myös jälkikäteisen tarkastelun. Erityisesti on syytä laatia valmiit mallit osiin jakamisen arviointiin, markkinakartoituksen toteutukseen ja yhden tarjouksen tilanteen käsittelyyn. Jos organisaatiolla on sidosyksikköjärjestelyjä, niiden siirtymäaikataulu ja omistusrakenne kannattaa käydä läpi viipymättä.
Muutokset korostavat sitä, että hankintaoikeudessa menettelytapa on yhtä tärkeä kuin lopputulos. Käytännössä jo tarjouskilpailun suunnittelu voi ratkaista sen, syntyykö kilpailua vai joudutaanko hankinta uusimaan. Erityisesti pienillä ja erikoistuneilla markkinoilla, kuten Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla, uudistus voi vaikuttaa hankintojen kilpailuasetelmaan tavallista voimakkaammin.
Päivitetty 22.6.2026.
