Kaikkiin elämänvaiheisiin liittyy omat haasteensa. Jokainen meistä kohtaa jossakin vaiheessa elämää tilanteen, jolloin joku läheisistämme nukkuu pois. Mitä silloin pitäisi tehdä? Kaikkien käytännönläheisten järjestelyiden, kuten hautauksen ja muistotilaisuuden pitämisen lisäksi nousee myös kysymyksiä siitä, mitä kuolemantapaus konkreettisesti merkitsee, juridisesti. Kuka on kuolinpesän osakas? Kuka on pesänilmoittaja? Onko testamenttia? Periikö serkut? Kuinka paljon perintövero on? Onko mahdollista saada verohelpotuksia tai lisäaikaa perintöveron maksamiseen? Miten ennakkoperintö otetaan huomioon? Voiko hautaamiskustannukset maksaa kuolinpesän tililtä?
Perunkirjoitus, pesänselvitys ja perinnönjako
Nämä ovat tilanteita, joita asianajajat DKCO Asianajajatoimistossa ovat tottuneet käsittelemään. Juristit ovat vuosien saatossa auttaneet monia kuolinpesiä, välillä kysymysten kanssa, joita syntyy jo ennen hautajaisia. Välillä toimeksiannot ovat alkaneet sen jälkeen, kun perunkirjoitus on tehty siten, että DKCO Asianajotoimisto on avustanut pesänselvityksessä, joko osakkaan edustajana tai tuomioistuimen määräämänä pesänselvittäjänä taikka pesänjakajana. Monessa tapauksessa DKCO Asianajotoimiston toimeksiantoon kuuluu selvittää, miten perheyhtiön toiminta otetaan huomioon ja toimintaa jatketaan kuolemantapauksen sattuessa.
Perunkirjoitus pitää suorittaa pääsäännön mukaan kolmen kuukauden kuluessa kuolintapauksesta. Perunkirjoitus on tiivistelmä kuolleen varoista ja veloista sellaisena, kun ne olivat kuolinpäivänä. Jos kuollut oli naimisissa tai parisuhteessa, pitää myös tämän varat ja velat selvittää kuolinpäivänä, jotta voidaan selvittää mahdollinen avio-oikeuden alainen omaisuus tai yksityinen omaisuus. Tärkeää on olla selvillä siitä, onko avioehtoa ja testamenttia tehty. Perunkirjoitus on perustavanlaatuinen asiakirja, jonka perusteella päätetään, miten pesänselvitystä jatketaan.
Tärkeä periaate, joka tulee tietää, kun on kyse kuolinpesistä, joita hoitaa kuolinpesän osakas, on periaate
yhteishallinnosta. Kaikkien osakkaiden täytyy olla yksimielisiä niistä päätöksistä, joita tehdään kuolinpesän lukuun. Jos osakas vastustaa jotakin päätöstä, niin sitä ei voida toteuttaa. Jos ei päästä yhteisymmärrykseen kuolinpesän hallinnosta, vaihtoehtona on, että käräjäoikeus määrää pesänselvittäjän ja pesänjakajan kuolinpesälle. Tämä määrätään jonkun pesän osakkaan hakemuksesta. Hakemus tulee jättää edesmenneen kotipaikkakunnan käräjäoikeudelle.
Pesänselvittäjän tehtävänä on selvittää, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesään, ja tehdä kuolinpesää koskevat tarpeelliset päätökset. Yksiselitteisesti pesänselvittäjän tehtävänä on valmistella kuolinpesän perinnönjako. On tärkeää muistaa, että jos pesänselvittäjä määrätään, täytyy hänen ottaa hoitaakseen kuolinpesän omaisuuden hallinto. Osakkaat voi tästä johtuen käsittää väärin, että omaisuus siirtyy pois kuolinpesästä ajaksi, jolloin pesänselvittäjä hoitaa pesän hallintoa.
Pesänselvittäjä ei saa tehdä päätöstä koskien testamentin moitetta, vaan tällainen moite käsitellään riita-asiana tuomioistuimessa. Kanne testamentin moitteesta täytyy tehdä niiden perillisten toimesta, joiden mielestä testamentti ei täytä lain asettamia vaatimuksia. Pesänselvittäjän tehtävänä ei myöskään ole testamentin tiedoksi antaminen. Tämä tehtävä kuuluu testamentin saajille, jotka siihen tahtovat vedota.
Sen jälkeen, kun pesänselvittäjä on selvittänyt, mikä kaikki kuolinpesään kuuluu ja on antanut loppuselvityksen, pesänjakajan tehtävänä on päättää, miten pesän varat jaetaan perijöiden ja testamentinsaajien kesken. Pesänjakajan alustavana tehtävänä on selvittää, ketä kuolinpesän osakkaat ovat. Pesänjakaja on myös velvollinen tekemään päätöksen siitä, hyväksytäänkö mahdolliset vaatimukset ennakkoperintöjen huomioon ottamisesta. Perintöosien ja lakiosien laskemiseksi pesänjakaja voi joutua hakemaan asiantuntijan lausuntoa pesän varojen arvosta.
Niin pesänselvittäjä kuin pesänjakaja yrittävät niin pitkälle kuin mahdollista saada pesän osakkaat yhteisymmärrykseen. Jos pesänjakaja ei onnistu saamaan osakkaita yhteisymmärrykseen siitä, miten pesän varat jaetaan, pesänjakaja toimittaa jaon. Toimitusjako saa lainvoiman, jos kukaan osakkaista ei nosta kannetta jaon moittimiseksi kuuden kuukauden kuluessa toimituksesta. Vasta sitten kun perinnönjako on saanut lainvoiman, pesän varat jaetaan kuolinpesän osakkaille.
Pesän osakkaan edustajana DKCO Asianajotoimiston asianajajat selventävät oikeustilaa ja auttavat asiakasta käsillä olevien vaihtoehtojen ymmärtämisessä ja arvioimisessa. Varsinkin, jos on kyse yritystoiminnan jatkamisesta eli sukupolvenvaihdoksesta, erityissäännökset tulee ottaa huomioon. Sellaisissa tapauksissa voi olla mahdollista soveltaa verohelpotussääntöjä ja mahdollisesti saada lisämaksuaikaa perintöveron maksamiseen.
Otathan yhteyttä DKCO Asianajotoimiston juristeihin perintöön, perintöveroon, pesänselvitykseen ja perunkirjoitukseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi.