Oikeudenkäynnit

DKCO Asianajotoimisto hoitaa sekä kaupallisia että varallisuusoikeudellisia oikeudenkäyntejä ja muita prosesseja. Asianajajamme avustavat asiakkaitamme myös erinäisissä hakemusasioissa. Liikejuridiikkaan erikoistumisemme myötä useat näistä prosesseista koskevat sopimusvelvoitteiden täyttämistä ja vahingonkorvausta, esimerkiksi urakkariidoissa tai muissa kiinteistöoikeudellisissa prosesseissa. DKCO avustaa myös työnantajia työoikeudellisissa asioissa, kuten pätevän irtisanomisperusteen arvioimisessa.

Tuomioistuinprosessi ei aina pääty tuomioon. Jos osapuolet ovat yksimielisiä, he voivat prosessin aikana päästä sovintoon. Näissä tilanteissa osapuolet voivat sopia, että tuomioistuimen tulee vahvistaa sovinto, jonka jälkeen sovinto saa tuomion kaltaisen oikeusvoiman. Osapuolilla on myös mahdollisuus pyytää tuomioistuinsovittelua. Perustavanlaatuinen edellytys sovittelulle on, että kaikki osapuolet suostuvat siihen. Tuomioistuinsovittelussa tuomari ottaa aktiivisen roolin sovitteluneuvotteluissa osapuolten sovintoon pääsemiseksi. Myös tällainen sovittelumenettely voi johtaa sovintoon, jonka tuomioistuin voi myöhemmin vahvistaa. Jos tuomioistuinsovittelussa ei saavuteta sovintoa, asian käsittely jatkuu tavallisen prosessin mukaisesti tuomioistuimessa – tällöin uuden tuomarin kanssa.

Siviiliprosessin kanteen nostajaa kutsutaan kantajaksi ja toista osapuolta, jota vastaan kantaja on hakenut kanteen nostamista, vastaajaksi. Kantaja toimittaa tuomioistuimelle ensin hakemuksen kanteen nostamisesta, jonka tulee täyttää tietyt laissa säädetyt vaatimukset. Tuomioistuin laatii kanteen, joka kantajan haastehakemuksen kanssa annetaan vastaajalle tiedoksi. Vastaajalle varataan tilaisuus antaa vastine käräjäoikeuden antaman määräajan sisällä. Jos vastaaja ei anna vastinettaan määräajassa, tuomioistuin antaa niin sanotun yksipuolisen tuomion. Jos vastaaja ei ole tyytyväinen yksipuoliseen tuomioon, vastaajan tulee hakea yksipuolisen tuomion takaisinsaantia kolmenkymmenen päivän sisällä siitä, kun tuomio on annettu hänelle tiedoksi. Jos vastaaja ei hae takaisinsaantia, yksipuolinen tuomio tulee lainvoimaiseksi.

Määräajoilla on ratkaiseva oikeusvaikutus prosessioikeudessa. Kyse on määräajoista, jotka tulee ottaa huomioon, jottei osapuoli menetä mahdollisuuttaan esittää vaatimuksia ja perusteluita, ja siten vaikuttaa asian käsittelyyn ja lopputulemaan. Sen jälkeen, kun tuomio on annettu, osapuolilla on seitsemän päivää aikaa esittää tyytymättömyytensä. Jos jompikumpi osapuolista on tyytymätön tuomioon ja tahtoo valittaa tuomiosta seuraavaan tuomioistuinasteeseen, täytyy muutoksenhakemus tehdä kolmenkymmenen päivän sisällä käräjäoikeuden tuomion tiedoksisaannista. Nykyään hovioikeudelle tehtävän muutoksenhakemuksen tulee sisältää myös valituslupahakemus ja perustelut siihen, miksi asiaa tulisi käsitellä hovioikeudessa. Hovioikeuden lupaharkinta ei kuitenkaan ole yhtä tarkkaa, kuin mitä se on valitusluvan saamiseksi korkeimpaan oikeuteen. On myös mahdollista esittää vastavalitus hovioikeudelle, joka tulee tehdä neljäntoista päivän sisällä valitusajan päättymisestä.

DKCO:lla on myös pitkäaikainen kokemus hallintoprosesseista. Nämä poikkeavat siviiliprosessista siten, että hallintoprosessit yleensä käydään kirjallisesti. Kirjallinen käsittely tarkoittaa, että tuomioistuimen tuomio perustuu saatuun kirjalliseen selvitykseen. Siviiliprosessin käsittely yleisessä tuomioistuimessa on lähtökohtaisesti suullinen, mikä tarkoittaa, että sekä valmistelu että pääkäsittely käydään suullisesti. Julkisia hankintoja koskevat riita-asiat ovat hallintoprosesseja. Tällaiset asiat käsitellään erikoistuomioistuimessa, markkinatuomioistuimessa. Jos osapuoli on tyytymätön markkinatuomioistuimen tuomioon, on mahdollista hakea valituslupaa ja valittaa tuomiosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös tämä valitus tulee tehdä määräajan sisällä.

On olemassa erilaisia juridisia keinoja saada vastapuoli toimimaan toivotulla tavalla. Riippuen asian luonteesta, voi olla suositeltavaa vaatia haastehakemuksessa tuomioistuinta määräämään vastapuolen omaisuutta takavarikkoon. Tuomioistuimen määrätessä omaisuutta takavarikkoon, velallinen ei enää voi vapaasti käyttää omaisuuttaan. On myös tavanomaista, että osapuolet vaativat toimeenpanokieltoa niin siviilioikeudellisissa kuin hallinto-oikeudellisissa asioissa estääkseen vastapuolta toteuttamasta esimerkiksi päätöstä, joka olisi osapuolen edun vastaista.

Prosessissa on niin muodollisia kuin juridisia ja strategisia kysymyksiä, jotka tulee hallita. Jotta oikeudelliset intressit pystytään tyydyttämään ja sujuva prosessi takaamaan, täytyy juristiin ottaa yhteyttä. Yhteydenotto täytyy tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mutta viimeistään, kun kanne on annettu tiedoksi.