Oikeudenkäynnit

DKCO Asianajotoimisto hoitaa kaupallisia sekä varallisuusoikeudellisia oikeudenkäyntejä ja prosesseja. Asianajajamme avustavat myös asiakkaita erinäisissä hakemusasioissa. DKCO:n liikejuridiikkaan suuntautumisen myötä, useat prosessit koskevat sopimusvelvoitteiden täyttämistä ja vahingonkorvauksia, esimerkiksi urakkariitojen tai muiden kiinteistöoikeudellisten prosessien yhteydessä. DKCO avustaa myös työnantajia työoikeudellisissa asioissa, koskien muun muassa irtisanomiseen liittyvää pätevän irtisanomisperusteen arviointia.

Tuomioistuinprosessi ei aina pääty tuomioon. Jos osapuolet ovat yksimielisiä, he voivat prosessin aikana päästä sovintoon. Näissä tilanteissa osapuolet voivat sopia, että tuomioistuimen tulee vahvistaa sovinto, jonka jälkeen sovinto saa tuomion kaltaisen oikeusvoiman. Osapuolilla on myös mahdollisuus pyytää tuomioistuinsovittelua. Perustavanlaatuinen edellytys sovittelulle on, että kaikki osapuolet suostuvat siihen. Tuomioistuinsovittelussa tuomari ottaa aktiivisen roolin sovitteluneuvotteluissa, osapuolten sovintoon saattamiseksi. Myös tällainen sovittelumenettely voi johtaa sovintoon, jonka tuomioistuin voi myöhemmin vahvistaa. Jos tuomioistuinsovittelussa ei saavuteta sovintoa, asian käsittely jatkuu tavallisen prosessin mukaisesti tuomioistuimessa – tällöin uuden tuomarin kanssa.

Siviiliprosessin kanteen nostajaa kutsutaan kantajaksi ja toista osapuolta, jota vastaan kantaja on hakenut kanteen nostamista, vastaajaksi. Kantaja toimittaa tuomioistuimelle ensin hakemuksen kanteen nostamisesta, jonka tulee täyttää tietyt laissa säädetyt vaatimukset. Tuomioistuin laatii kanteen, joka kantajan kannehakemuksen kanssa annetaan vastaajalle tiedoksi. Vastaajalle varataan tilaisuus antaa vastine käräjäoikeuden määräämän ajan sisällä. Jos vastaaja ei anna vastinettaan määrätyn ajan sisällä, tuomioistuimen tulee antaa niin kutsuttu yksipuolinen tuomio. Jos vastaaja ei ole tyytyväinen yksipuoliseen tuomioon, vastaajan tulee hakea yksipuolisen tuomion takaisinsaantia kolmenkymmenen päivän sisällä siitä, että tuomio on annettu hänelle tiedoksi. Jos vastaaja ei hae takaisinsaantia, yksipuolinen tuomio astuu voimaan.

Niin kutsutuilla määräajoilla on ratkaiseva oikeusvaikutus prosessioikeudessa. Kyse on määräajoista, jotka tulee ottaa huomioon, jottei osapuoli menetä mahdollisuuttaan esittää vaatimuksia ja perusteluita, ja täten vaikuttaa asian käsittelyyn ja lopputulemaan. Sen jälkeen kun tuomio on annettu, osapuolilla on seitsemän päivää aikaa esittää tyytymättömyytensä. Jos jompikumpi osapuolista on tyytymätön tuomioon ja tahtoo valittaa tuomiosta seuraavaan tuomioistuinasteeseen, täytyy muutoksenhakemus tehdä kolmenkymmenen päivän sisällä käräjäoikeuden tuomion tiedoksisaannista. Nykyään hovioikeudelle tehtävän muutoksenhakemuksen tulee sisältää myös valituslupahakemus ja perustelut siihen, miksi asiaa tulisi käsitellä hovioikeudessa. Hovioikeuden lupaharkinta ei kuitenkaan ole yhtä tarkkaa, kuin mitä se on valitusluvan saamiseksi korkeimpaan oikeuteen. On myös mahdollista esittää vastavalitus hovioikeudelle, joka tulee tehdä neljäntoista päivän sisällä valitusajan päättymisestä.

DKCO:lla on myös pitkäaikainen kokemus hallintoprosesseista. Nämä poikkeavat siviiliprosessista siten, että hallintoprosessit yleensä käydään kirjallisesti. Kirjallinen käsittely tarkoittaa, että tuomioistuimen tuomio perustuu saatuun kirjalliseen selvitykseen. Siviiliprosessin käsittely yleisessä tuomioistuimessa on lähtökohtaisesti suullinen, joka tarkoittaa, että sekä valmistelu että pääkäsittely käydään suullisesti. Julkisia hankintoja koskevat riita-asiat ovat hallintoprosesseja. Tällaiset asiat käsitellään erikoistuomioistuimessa, markkinatuomioistuimessa. Jos osapuoli on tyytymätön markkinatuomioistuimen tuomioon, on mahdollista hakea valituslupaa ja valittaa tuomiosta korkeimpaan hallintotuomioistuimeen. Myös tämä tulee tehdä valitusmääräajan sisällä.

On olemassa erilaisia juridisia keinoja saada vastapuoli toimimaan toivotulla tavalla. Riippuen asian luonteesta, voi olla suositeltavaa vaatia haastehakemuksessa tuomioistuinta määräämään vastapuolen omaisuutta takavarikkoon. Tuomioistuimen määrätessä omaisuutta takavarikkoon, velallinen ei enää voi vapaasti käyttää omaisuuttaan. On myös tavanomaista, että osapuolet vaativat toimeenpanokieltoa niin siviilioikeudellisissa kuin hallinto-oikeudellisissa asioissa, estääkseen vastapuolta toteuttamasta esimerkiksi päätöstä, joka olisi osapuolen edun vastaista.

Prosessissa on niin muodollisia kuin juridisia ja strategisia kysymyksiä, jotka pitää hallita. Jotta oikeudelliset intressit pystytään tyydyttämään ja sujuva prosessi takaamaan, täytyy juristiin ottaa yhteyttä. Yhteydenotto täytyy tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta viimeistään kun kanne on annettu tiedoksi.