Julkiset hankinnat

Julkisoikeudelliset toimijat, kuten valtio, kunnat ja kuntayhtymät, ovat velvollisia kilpailuttamaan tavara- ja palveluhankintansa. Tämä sisältää sen, että muun muassa tavaroiden, palveluiden, ja rakennusurakoiden hankinnat tulee toteuttaa erityisen hankintamenettelyn mukaisesti tiettyjen kynnysarvojen ylittyessä. Kynnysarvot vaihtelevat riippuen siitä, onko kyse tavarahankinnasta, palveluhankinnasta tai rakennusurakan hankinnasta. EU-hankintoihin sovellettavat kynnysarvot poikkeavat kansallisista kynnysarvoista. Niin kutsutut käyttöoikeussopimukset ovat palvelu- tai urakkahankintoja, joissa toimittaja rahavastikkeen lisäksi saa myös käyttöoikeuden rakennettuun rakennelmaan, tai hankinnan kohteena oleviin palveluihin. Julkisista hankinnoista säädellään lailla julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016).

DKCO Asianajotoimisto avustaa yrityksiä ja tarjouksenantajia tarjouspyyntöjen puutteiden arvioimisessa. DKCO Asianajotoimisto osallistuu myös tarjousdokumentaation laatimiseen, tarkastaa tarjousten laadun ja arvioi hankinnan lopputuleman eli hankintapäätöksen. Tarvittaessa DKCO Asianajotoimisto laatii myös oikaisuvaatimukset ja valitukset markkinatuomioistuimelle hankintapäätöksen ollessa puutteellinen.

DKCO Asianajotoimisto avustaa lisäksi hankintayksiköitä. Avustamme hankintayksiköitä tarjouspyyntöjen laatimisessa ja hankintasopimusten tekemisessä sekä annettujen tarjousten analysoimisessa ja arvioinnissa. Hankintayksikön on tärkeää seurata, että hankinta suoritetaan oikein ja että hyvää hankintatapaa noudatetaan. Hankintanormiston tarkoituksena on muun muassa varmistaa julkisten varojen tehokas käyttö ja turvata yrityksille samanlaiset mahdollisuudet tarjota tuotteita, palveluja ja rakennusurakoita. Tästä syystä syrjimiskiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet ovat tärkeitä julkisissa hankinnoissa. Kiinnostuneiden toimittajien tarjoukset tulee arvioida samoin kriteerein, ilman että yksittäisiä toimittajia suositaan.

Jos hankintalaissa mainitut kynnysarvot ylittyvät, hankinta toteutetaan yleensä niin sanotussa avoimessa menettelyssä. Hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja asettaa saataville hankintapyynnön, joka antaa kiinnostuneille toimittajille mahdollisuuden tehdä tarjous tietylle sopimusjaksolle. Ilmoituksen tekeminen vaatii hyvää asiantuntemusta niin kyseessä olevasta toimialasta kuin hankintalainsäädännöstä. Ilmoitus ja hankintapyyntö tulee laatia siten, että saadut tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia ja arviointikriteerit objektiivisia. Hankintayksikkö valitsee tarjouksenantajan hankintailmoituksessa ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella.

Hankintailmoitus

Hankintayksikkö voi asettaa tarjouksenantajille soveltuvuusvaatimuksia, jotka on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Soveltuvuusvaatimus voi koskea tarjouksenantajan taloudellista vakautta, teknisiä edellytyksiä tai hankintaan sisältyvän henkilökunnan pätevyyttä. Hankintayksikkö tekee arvioinnin tarjouksista ja päätöksensä asetettujen kriteerien perusteella. Hankintayksikön on varmistuttava siitä, että tarjouksenantaja kykenee suorittamaan sen, mitä hankintasopimuksessa on sovittu. Toimittajat, joiden katsotaan olevan kykenemättömiä täyttämään hankintasopimuksessa sovitun, poissuljetaan hankintamenettelystä. Hankintalain mukaan hankintayksikkö on velvollinen valitsemaan taloudellisesti edullisimman tarjouksen. Arviointi voi perustua hintaan, kustannuksiin tai hinta-kustannussuhteeseen.

Joissain poikkeustapauksissa hankinta voidaan suorittaa avoimesta menettelystä poikkeavalla menettelyllä. Neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan sitä, että hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa tarjouksenantajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista. Kyse voi olla monimutkaisista hankintakokonaisuuksista, jotka käsittävät esimerkiksi arkkitehtipalveluita tai insinööripalveluita, taikka palveluita, joihin sisältyy muotoilua tai innovatiivisia ratkaisuja. Sen sijaan niin sanotussa kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö käy neuvotteluita joidenkin valittujen tarjouksenantajien kanssa kartoittaakseen, miten sen tarpeet parhaiten pystytään täyttämään.

Suorahankinta

Suorahankinta tarkoittaa sitä, että hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa palveluntarjoajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta hankintailmoitusta. Suorahankinta voi tulla ajankohtaiseksi, jos esimerkiksi teknisistä syistä palvelun voi tarjota ainoastaan yksi tietty toimija. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa IT-ohjelman voi päivittää ainoastaan ohjelman tekijä sekä tilanteessa, jossa hankinta tulee hankintayksikön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista syistä tehdä nopeutetusti. Suorahankinta on aina poikkeus vaatimukseen hankinnan kilpailuttamisesta, ja hankintayksikön on aina varmistuttava siitä, että suorahankintaa koskevat edellytykset täyttyvät.

Tarjouksenantajalla on oikeus vaatia hankintayksiköltä selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Tarjouksenantajat, jotka ovat tyytymättömiä hankintayksikön päätökseen, voivat valittaa markkinaoikeuteen. Jos hankintamenettelyssä huomataan virhe, voi hankintayksikkö myös oma-aloitteisesti korjata virheellisen menettelynsä niin sanotulla hankintaoikaisulla.

DKCO Asianajotoimisto avustaa niin tarjouksenantajia kuin hankintayksiköitä. Ole yhteydessä tarvittaessa.