Suomalaisesta oikeuskäytännöstä löytyy vain harva tapaus, jossa on otettu kantaa yhdenvertaisuusperiaatteen merkityksestä suunnatun osakeannin oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tapauksesta KKO 2018:19 on tullut ratkaiseva, suuntaa antava oikeuslähde tilanteisiin, joissa on muodostunut intressiristiriita suunnatun osakeannin ja vähemmistöosakkeenomistajia suojaavan yhdenvertaisuusperiaatteen välillä.
Tapauksessa KKO 2018:19 oli kyse jättehuoltoyhtiöstä B Oy, josta kunnat omistivat 99,62 % ja yksityiset yritykset 0,38 %.Yksi yksityisistä yrityksistä oli Ky, joka omisti 0,05 % B Oy:n osakkeista. B Oy:n tarkoituksena oli vapautua yksityisistä omistuksista, voidakseen sulautua yritykseen D Oy:hyn. Tässä tarkoituksessa B Oy päätti suorittaa suunnatun osakeannin. Vähemmistöosakkeenomistaja Ky nosti kanteen B Oy:tä vastaan vaatien, että B Oy:n hallituksen päätös suunnatusta osakeannista määrättäisiin pätemättömäksi johtuen siitä, ettei päätökselle ollut lakisääteistä, painavaa taloudellista syytä ja koska päätös oli ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
Korkein oikeus arvioi, että painavan taloudellisen syyn edellytys täyttyi tapauksessa ja, että suunnattu osakeanti oli perusteltu.
Tuomioistuin katsoi, että painava taloudellinen syy on käsillä esimerkiksi silloin kun yritys aloittaa yhteistyön toisen yrityksen kanssa. Painavan taloudellisen syyn arvioiminen tehdään olosuhteiden kokonaisvaltaisella arvioinnilla. Jos olosuhteet kokonaisuudessaan puoltavat painavan taloudellisen syyn olemassaoloa, voidaan lähtökohdaksi ottaa se, että osakeanti ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, koska teko joka edistää yhtiön etua edistää yleensä myös kaikkien osakkeenomistajien etua. Tuomioistuimen perusteluissa todetaan, että yhdenvertaisuusperiaatetta ei tule nähdä pakottavana, aina yhtiön etua ja kaikkien osakkeenomistajien intressiä suurempaa painoarvoa nauttivana periaatteena. Yhdenvertaisuusperiaate voi astua sivuun silloin kun jokin toimenpide on yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien edun mukaista. Tähän perustuen tuomioistuin katsoi, että B Oy:n päätös suunnatusta osakeannista ei ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Korkein oikeus suoritti vertailun yhdenvertaisuusperiaatteen ja yhtiön edun välillä, jonka lopputuloksena oli, että yhtiön etu painaa enemmän kuin yhdenvertaisuusperiaate. Oikeustapauskommentaattorit vahvistavat tämän lopputuloksen, että yhdenmukaisuusperiaate on toissijainen yhtiön kokonaisvaltaiseen etuun nähden.
Tuomio on saanut myös kritiikkiä, joka perustuu siihen, että yhtiöllä olisi ollut muitakin vaihtoehtoja vapautuakseen yksityisestä omistuksesta. Kunnat, jotka omistivat yli 99 % yhtiön osakekannasta, olisivat esimerkiksi voineet tilapäisesti siirtää kaikki osakkeensa yhden kunnan omistukseen OYL 18 luvun mukaisesti. Kun vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi löytynyt, tuomioistuimen ratkaisua muun muassa yhdenvertaisuusperiaatteen huomiotta jättämisestä kritisoidaan. Olen samaa mieltä tuomioistuimen kanssa siitä, ettei yhdenvertaisuusperiaatteen tarkoituksen mukaista ole se, että yksittäinen osakkeenomistaja yhdenvertaisuusperiaatteeseen nojautuen voisi estää esitetyn kaltaista toimenpidettä. Tämä olisi kohtuutonta.